Juhlavieraina

Kuusivuotiaalle on vielä aika helppo keksiä lahjoja.

Koska Netta on varmasti yksi talomme suosituimmista asukkaista ja perheemme ehdottomasti suosituin jäsen, ei kutsu naapurin tytön 6-vuotisjuhliin oikeastaan tullut yllätyksenä. Niinpä sitten lauantaina sovitimme Netan kaulaan vaaleanpunaisen kaulapannan ja lähdimme juhliin! Olisi ollut hienoa, jos Netti olisi osannut kantaa pientä lahjakassia suussaan, mutta sen taidon opettelu taitaa jäädä ensi vuoteen! Juhlissa ei enää alkuillasta ollut paikalla kuin kolme lasta ja Netta käyttäytyikin oikein nätisti eikä oikeastaan ollut edes yhtään peloissaan, vaikka ei olekaan niin tottunut lapsiin. Päivänsankari olisi halunnut tarjota Netalle kaikkea mahdollista herkkua, mutta onneksi meillä oli koiran nameja mukana! Juhlissa tuli myös samalla katsastettua talomme kerhohuone, jossa emme olleet aiemmin käyneet. Netta on kyllä lisännyt valtavasti yhteisöllisyyden tunnetta, kun naapurit kyselevät sen kuulumisia ja onpa siinä samalla tullut itsekin esittäydyttyä.

Netta on myös tehnyt uuden teknologisen aluevaltauksen, nimittäin skypettämisen! Ensimmäisellä kerralla kun Eeva-mummin ääni kuului kaiuttimista Netta hieman hämääntyi ja alkoi haukkua, mutta nyt Lallu on jo tottuneesti emännän sylissä ja katselee webcamiin ja ruudulla vilkuttelevaan Eevaan. Hih. 

Kuten eräs ystäväni sanoi: "Netta ottaa osaa teknologiseen vallankumoukseen!"

Kassi on aina kassi ja kelpaa siis löhöilypaikaksi.

Lepiä ennen juhliin lähtöä.

Netasta Lalluksi

Hih, älkää pelästykö, otsikko ei viittaa siihen, että Netta olisi saanut uuden nimen! Netasta vaan on tullut niin rauhallinen nuori neiti, että se vaan makailee rauhallisena ja kilttinä sohvalla! Sitä kutsutaan lallutteluksi, sillä onhan sana nyt aika kuvaava karvaiselle koiralle joka makaa reporankana sohvalla! Koska Nettaa ei jostain syystä meillä saa nostaa sänkyyn, pitää emännän ja koiran viettää yhteisiä lepohetkiä sohvalla. Yleensä nämä lepohetket ovat aamupalan ja aamulenkin jälkeen tai iltasella TV:n katselun yhteydessä. Netta on vihdoin ottanut mallia emännästään loikoilun jalossa taidossa!

Netan lempilelu "Rotta" on myös sana, jonka Netta osaa. Yleensä kun sille sanoo "missä rotta?" se osaa mennä hakemaan rotta-lelun! Matkaa tosin on vielä siihen sveitsiläiseen bordercollieen, joka osasaa tuhansia sanoja ja osaa hakea esineitä pelkän kuvan perusteella. No, osaa Nettakin kohta jo etsiä avaimet!

Kaunista syksyä!

Kauniita syyspäiviä on riittänyt ja eilen sattui kamerakin mukaan. Netta käveli tarmokkaasti, sillä aamupäivä oli kulunut hieman laiskasti Jarkon lauantaisista yllätysvalmistujaisjuhlista toipuessa! :) Netta oli juhlista ja vieraista hieman hämillään, mutta myös onnellinen kun tuttuja tyyppejä tuli meille oven täydeltä! Ja Netta sai tuliaislahjaksi röhkivän possun. Omistajan mielestä possu oli aika kamala ja Netasta hieman pelottava, mutta ajatus on tärkein! 
Olen lisännyt tähän blogiin ominaisuuden, jolla voin vähän seurata lukijamäärää, eli se on sellainen pieni "luettu"-ruutu joka tekstin jälkeen, joten sitä vaan klikkaamaan! Mielellään tietenkin niin, että yksi lukija klikkaa yhden kerran. ;) Mutta eilisiä ulkoilukuvia siis tässä:

Netta osaa katsoa kameraan, ainakin hetken!

Pulua vaanitaan..

..ja hyökkäykseen!

Tässä orava oli harmillisesti ehtinyt jo puuhun!

City-sorsia ei pieni havannalainen juuri pelottanut, vaan ne tulivat rohkeasti kerjäämään pullaa!

 

 

Nettis ei penkillä viihtynyt, kun ulkona oli kaikkea niin jännittävää!

"Täällä!"

"Hyvä tyttö!"

Jarkolle kiitos kauniista kuvista! Tänään Netalla oli viimeinen koirakoulu ja lisäsin Koirakoulu Kelmikkään myös tuonne linkkilistaan. Arkitaidot kurssi oli mielestäni hyödyllinen ja antoi lisää motivaatiota kouluttamiseen täällä kotioloissakin. Oli myös kiva nähdä, että koulutustilanne meni hyvin eivätkä muut koirat häirinneet Nettaa. Ehkä keväällä menemme vielä aktivointi agilityyn tai muille virikekursseille!
 

Maalaishava

Netta ja muu perhe pääsi vielä viikonloppuna maalle nauttimaan viimeisistä kesäpäivistä. Siellä olikin paljon tilaa temmeltää ja rapsuttajia riitti! Netta nautti vapaudesta, mutta ei kuitenkaan vaikuttanut liian innokkaalta lähtemään pihapiiristä. Useimmiten se jopa kiinnitti huomiota jos sen nimi huudettiin. Koirakoulussakin on nyt harjoiteltu luoksetuloa, joka on koiran tärkein taito, mutta myös hankala oppia! Se täytyy vielä sanoa, kuinka Netta on helppo matkustaja. Sunnuntaina matkasimme pari tuntia autossa ja melkein heti perään junassa Jyväskylästä Tampereelle ja Netta makasi kiltisti kassissaan!