Sivut


sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Aina siellä missä jokin liikahtaa

Alkutalvi onkin mennyt niin vauhdikkaasti, ettei emäntä ole ennättänyt paljon kirjoitella, vaikka kerrottavaa olisi ollutkin! Netta on elänyt murrosiän pyörteissä yllättävän rauhallisesti, mitä nyt muutama viikko sitten olisi lähtenyt naapurin vanhan koiraherran matkaan. Mutta eihän se nyt sovi! Ikäeroakin olisi ollut reilusti yli kymmenen vuotta. Turkki alkaa tuottaa yhä enemmän vaivaa ja samoja takkuja saa setviä aina uudestaan ja uudestaan ja pelkään pahoin, että pahin on vielä edessä! Tehokas herkkukoulutus on kuitenkin motivoinut Nettaa pysymään aloillaan harjauksen aikana eikä harja saa enää osakseen murinaa kuin ani harvoin!


Jos lattialla on jotain pehmeää, se on Netalle pesä!   
 Pyykkipäivänä Netta tietenkin luuli, että kaikki sukat ovat hänelle. Tästä koitui muutama erimielisyys ja Jarkko veikin Sukka-siepon miettimään tekosiaan makuuhuoneeseen muutamaan otteeseen. Mutta onhan se hämmentävää jos kaikki muut sukat lattialla ovat Netan saaliita ja pyykkikorin sukat eivät.

Sylikoiruuden alkeita oppimassa. Netta on myös mukavan lämmin vierustoveri.